lauantai 3. lokakuuta 2015

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Tässä oon nyt ollut takaisin Suomessa jo yli kaksi kuukautta ja elämä on palautunut verrattain ennalleen. Olin kyllä suunnitellut vaikka mitä hienoja postauksia mitä piti vielä tehdä Englannissa, mutta tekemistä oli niin paljon että jäi kirjoittamatta. Näin kokoavana kommenttina sanoisin että mun vaihtovuosi oli aivan huikea kokemus ja olen todella onnellinen että matkaan tuli lähdettyä. Näin mielettömän hienoja paikkoja, sain ystäviä ja toisen perheen, opin tuntemaan toisen maan ja kulttuurin hyvine ja huonoine puolineen ja tein vaan enemmän kuin oon koskaan 11 kuukauden aikana tehnyt,

Onhan se vieläkin vähän outoa olla koulussa, jossa tuntuu että kaikki on muuttunut ja ihmisistä tuntee vain murto-osan, valmiiksi jo vähän masentaa tuleva pimeys ja kylmyys ja opiskelukin on hyvin erilaista ja aineiltaan ei aivan yhtä mielekästä, mutta kyllä enpä olisi jättänyt kaikkea kokematta vaikka sen takia, että nyt saisi valmistua ökövuoden ystävien kanssa. Mun pitäisi luultavasti kirjoittaa suunnilleen viidennen Potterin paksuinen opus, jos haluaisin kertoa ja kuvailla kaikki fiilikset vaihtovuodesta, sen lopusta ja paluusta kotiin, mutta tiivistettynä en usko että tuun välttämättä enää koskaan kokemaan mitään yhtä vaikuttavaa. Näin kun nyt Englannissa olo ja elo tuntuu jo aika kaukaiselta ja nostalgiselta niin kaiken muistelee olevan tosi eksoottista ja hienoa, mutta ihan arkeahan sielläkin elettiin, todella ihanaa arkea vaan. Vuoden aikana oppi paljon asioista, paikoista, ihmisistä ja itsestään ja niillä opeilla on hyvä jatkaa eteenpäin. Englanti tulee aina olemaan mulle erityinen paikka ja sinne kyllä vielä palaan. (En tiedä miten pysyvästi mutta toiveita on :D)

Kirjoittelen tähän nyt vielä noita viimeisten viikkojen tapahtumia että ei unohdu!






Oisko ollut 24. kesäkuuta kun kellään ei ollut koulua joten lähdettiin pyöräretkelle Nicolen, Lorenin, Patrickin ja Samin kanssa. Pyöräiltiin metsäreittiä pitkin Savill Gardensiin ja siellä sitten syötiin eväitä ja käveltiin ympäriinsä. Koko kesä Englannissa oli ihan todella lämmin ja tämä päivä samassa kategoriassa. Retkeen kului muutama tunti ja sitten kun oltiin takaisin Windsorissa niin Loren tuli siitä jo suoraan meille ja leivottiin donitseja. Illaksi sitten muutkin saapuivat paikalle ja tilattiin pizzaa ja katottiin Inception. Pizzatilauksen kanssa oli vähän ongelmia ja lopulta päädyttiin saamaan tuplamäärä kaikkea, mikä ei mitenkään haitannut koska maksettiin kuitenkin vaan yhdestä tilauksesta :D Saatiin myös vielä jännittäviä ekstrajuttuja, kuten esim. noin 9 valkosipulidippiä, missä yleensä pizzojen mukana tulee yksi. Kaiken kaikkiaan oli ihan huippu päivä!






Saman viikon perjantaina olin taas Savill Gardensissa kun käytiin host-vanhempien kanssa katsomassa ulkoilmaversio A Midsummer Night's Dreamista, mikä oli aivan tajuttoman hyvä ja hauska! Viikonloppuun mahtui vielä toinenkin teatterielämys, sillä lauantaina oltiin taas vaihteeksi Lontoossa ja kohteena Les Misérables - niin niin niin huikea! Näytöksen jälkeen käveltiin host-äidin ja -siskon kanssa kaiken Pride-juhlinnan halki juna-asemalle mistä muut lähti takaisin Windsoriin ja mä jäin oottamaan seuraavaa Windsorista saapuvaa junaa jossa paikalle saapui Loren. Metroiltiin Actoniin jossa Marina asuu ja käytiin ulkona syömässä vietnamilaista ruokaa. Oltiin kaikki yötä Marinan luona ja sitten sunnuntaina tehtiin päiväreissu Brightoniin! Ilma ei ollut ihan paras mahdollinen mutta matka kuitenkin oikein onnistunut. Söin maailman eniten ranskalaisia, maailman parhaan suklaapirtelön (tai ehkä join enkä syönyt sitä) ja kävin oudohkossa huvipuistolaitteessa :D Tästä reissusta suunnittelin tekeväni kollaasit kännykkäkuvista, mutta jäi nyt tekemättä. Ranta näytti aika samalta kuin edelliselläkin Brightonin vierailulla!

Sitten tosiaan alkoi viimeinen kouluviikko ja oli ihan törkeän kuuma. Auringonpaistetta ei oikein päässyt karkuun ja meno varsinkin koulussa oli aika nihkeetä, mutta tuntuipahan kunnon kesältä. Käytiin myös host-perheen kanssa syömässä lempparisushia joku päivä! Torstai 2.7 oli sitten ihan viimeinen päivä koulussa ja oli kyllä haikeaa. Päivällä pidettiin vaan höntsätunteja ja kaikkien Performing Arts Full Dip -oppilaiden kanssa mm. pelailtiin ja leikittiin ulkona. Hauskinta oli ehkä Rounders, vähän pesäpallotyyppinen peli joka kuulemma on suuri hitti alakouluiässä :D Pieni sadekaan ei menoa haitannut. Koululla oli tapahtumaa iltaan asti, sillä silloin oli vielä yks Open Evening jossa esiinnyttiin tanssin kanssa. Vierailijoita ei liiemmin ollut tullut paikalle, mutta oli silti vielä hauskaa tanssia viimeisen kerran. Illalla sanoin heipat kaikille opettajille ja osalle oppilaistakin ja tuntui todella absurdilta ajatella, ettei enää olisi koskaan menossa kouluun.

Seuraavana päivänä mä, Loren ja Nicole mentiin läheiseen huvipuistoon Thorpe Parkiin ja oli kivaaaaa! Kumpikin kamu työskentelee Legolandissa ja niinpä pääsin itsekin työntekijäpassejen avulla sisään ja laitteisiin maksutta ja ruoastakin sai vielä reilusti alennusta, jee. Thorpe Parkissa on paljon varsinkin vuoristoratoja ja käytiinkin ehkä kaikissa. Sattumalta siellä olivat myös Lorenin poikakaveri Guy ja sen kaveri Oli ja sitten lyöttäydyttiin yhteen loppuajaksi. Menin sieltä bussilla takaisin Stainesiin josta hyppäsin Ashfordin junaan. Junassa oli jo Patrick ja lähdettiin siitä sitten Chloen synttäreille. Sielläkin näin taas aika montaa ihmistä viimeistä kertaa ja tuntui hullulta. Ainiin, tän päivän iltana oli myös tosi kova ukkosmyrsky! Oikeesti ehkä ainoo todellinen rankkasade jonka muistan Englannista :D

Viikonloppuna teatteriteema jatkui kun oltiin host-perheen kanssa Lontoossa katsomassa To Kill a Mockingbird, jossa pääroolia näytteli Robert Sean Leonard, eli Housen Wilson (!!!!!!!). En tiennyt roolituksesta etukäteen ja kun käytiin teatterin lähellä syömässä ennen esitystä hämmennyin paljon kun yhdessä pöydässä istui myös kyseinen näyttelijä. Aiemmin päivällä käytiin myös kahdessa taidenäyttelyssä, molemmat tosi hyviä.

Maanantaina 6.7 koitti jännittävä päivä ja Edinburghin matka. Herätys oli ihan naurettavan aikaisin ja ensimmäiset pari tuntia matkustamisesta meininki oli kohtalaisen väsynyttä, mutta ai ja oi miten ihana koko reissu oli! Mentiin eka junalla Sloughsta Paddingtoniin, josta metrolla King's Crossille (jossa meidät nakitettiin todella huonosti tehtyyn Diagon Alley -taustan edessä otettavaan kuvaan josta tulikin kyllä ihan hirvee :D) ja sieltä sitten Edinburghiin. Majotuttiin suunnilleen koko kaupungin halvimmassa hostellissa, mutta se oli yllättävän okei! Ja huonekaveritkin oli ihan mukavia. Skotlannissa käytiin taidemuseoissa, käveltiin joka päivä keskimäärin 28 kilometriä (joihin sisältyy portaita, tosi paljon portaita), kiivettiin kahdelle eri vuorelle (ei tosin mitään kohtisuoraa seinämämeininkiä), käytiin päiväreissu Glasgowssa, syötiin mun ekat party ringsit, syötiin myös paljon kaikkea muuta hyvää, käveltiin rantaan ja ympäri eri asuinalueita, käytiin kahvilassa jossa J.K. Rowling kirjoitti suurimmaksi osaksi ensimmäisen Potterin ja mitähän kaikkea vielä. Heittämällä koko vaihtovuoden parhaiden päivien joukossa koko Skotlantikokemus! Päätin myös, että Edinburghissa asuminen ei ois yhtään hullumpaa.



















Tultiin takaisin myöhään keskiviikkoiltana ja missattiinkin meidän juna Lontoosta kotiin lakon takia. Metro ei kulkenut ollenkaan ja kaikki muu liikenne oli niin ruuhkaista että ei oikeestaan liikkunut minnekään, joten päädyttiin kävelemään King's Crossilta Paddingtonille. Ois tietty voinu olla hauskempaa ilman kiirettä ja painavia laukkuja, mutta selvittiin :D Torstaina sitten käytiin tanssikavereiden kanssa Nando'sissa syömässä ja tein varmaan vielä jotain muutakin, en vaan muista mitä. Perjantaina käytiin Loren ja Patrickin kanssa aamupalla ja oli hurjaa kun piti jo hyvästellä Patrick, kun meiän loppukuun reissut meni täysin ristiin. Illalla oli vielä viimeiset juhlinnat Annan luona ja vaikka sielläkin sitten oli taas hyvästien aika, oli muuten oikein hauskaa. Koko heinäkuun sosiaalinen meno oli aika outoa, kun mielessä tiesi näkevänsä kaikkia viimeistä kertaa ainakin pitkään pitkään aikaan.

Sitten olikin viimeinen kokonainen viikonloppu Englannissa, en ihan muista mitä tehtiin mutta taisi olla aika normimeininkejä! Maanantaina kylään tuli vielä perhe Suomesta ja pääsin näyttämään missä asuin :) Tiistaina lähdettiin vielä host-perheen kanssa matkalle Amerikan puolen suvun sukukokoukseen Missouriin. Oli älyttömän hienoa päästä näkemään ns. oikeampaa amerikkalaista kulttuuria ja asumista - jalkakäytäviä ei oikeasti ollut, kaikki naapurustot näyttivät olevan kuin Simsistä (heh :D) ja ulkona oli puuduttavan kuumaa. Tapasin myös oikeastaan kaikki loputkin sukulaiset, joita en vielä ollut tavannut! Ja monin kappalein ihania kissoja. Tehtiin ihan sikana kaikkea huippua, esimerkiksi käytiin rullaluistelemassa, katsomassa Inside Out leffassa (maailman paras!), vierailtiin Walmartin ympärille rakentuneessa kaupungissa Bentonvillessä ja siellä hienossa taidemuseossa, syötiin hyvin monenlaista ruokaa ja tosiaan kaikkialle mentiin autolla. En usko että tuun välttämättä koskaan matkustamaan Missouriin, mutta oli kyllä valtavan hieno matka!

Viimeiset päivät menivät pakatessa ja hyvästellessä kaikki. Host-isä Richard jäi vielä Jenkkeihin työmatkalle, muut heipattiin sitten Heathrowlla lähtöpäivänä. Englantiin laskeuduttiin perjantaiaamuna ja käytiin siitä syömässä lempparisushia lounaaksi host-äidin ja -siskon kanssa. Samana, viimeisenä iltana kävin myös vielä ulkona syömässä Lorenin ja Nicolen kanssa (tosi paljon, tosi hyvää! Ja vielä jäätelöä). Lauantaina sitten koitti lähdön päivä ja viimeisen Wagamama-aterian jälkeen suuntana oli lentokenttä. Oli tosi outoa ja haikeaa lähteä, mutta kaikki loppuu aikanaan. Oli vaan aivan mieletön vuosi, paras mahdollinen perhe ja kaupunki ja kaverit ja ihan kaikki ja oon vaan todella kiitollinen! Ikävä on suuri mutta onneksi aina pääsee takaisin!

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Teetä ja jäätelöö


Viime maanantai oli kaikin puolin huippu päivä. Mulla oli taas vapaata mutta menin kuitenkin koululle pariksi tunniksi tekemään läksyjä, jee. Me ollaan tanssissa puolet tunneista full dip -näyttelijöiden kanssa ja yhdessä sitten kaikki opiskelaan unittia 'performing arts business'. On mielenkiintosta ja hyödyllistä joo, mutta musta ei kuulu antaa sikana tutkielmia ja esitelmiä tehtäväksi just vuoden viimesinä viikkoina. Tuntuu siltä että oisin parina viime viikkona tehnyt enemmän läksyjä kuin suunnilleen koko vuotena... Mutta takaisin maanantaihin - ruokavälitunnilla sitten varattiin junaliput ja hostelli pariksi yöksi Skotlantiin! Minä, Loren ja Patrick lähdetään matkaan tasan kahden viikon päästä ja oon ihan törkeen innoissani. Lorenilla loppui koulu jo lounaaseen niin tultiin bussilla takaisin Windsoriin ja älyttiin että siellä oli menossa vaikka mitä Magna Carta -liitännäistä toimintaa. Linnassa liehui valtavan kokoinen Kuningattaren lippu ja kaikki oli pukeutuneet hienosti (tai no ei mun henkilökohtainen lempparijuhlapukutyyli, mutta että oli matchaavat hatut ja hameet ja jakut ja kengätkin suurimmalla osalla :D). Katseltiin siinä menoa ja puhuttiin samalla että mitä kaikkee mun 'haluan tehdä tätä ja tätä vuoden aikana' -listasta oli vielä toteutumatta ja niin päädyttiin spontaanille afternoon tealle. Ja oli hyvää <3 Söin elämäni ekan kurkkuvoileivän ja skonssin ja oli kyllä kaikin puolin tärkeä hetki brittiläisyyden ytimessä, haha. Teen jälkeen katsottiin vielä sotilasparaatin marssia soittimineen. Täällä vissiin päivittäin tapahtuu aina vahtienvaihto, eli pääkatu suljetaan ja isompi komppania vaihtaa paikkaa, mutta itse oon sitä sattunut todistamaan vaan kerran tän vuoden aikana, heti mun ekana päivänä täällä. Karvahatut on silti aina yhtä hyvät!

Tiistaina ja keskiviikkona olin molempina päivinä pitkään koululla musikaaliharkkojen puitteissa. Aikaa on kaksi viikkoa joten kokonaista musikaalia ei oo tulossa, mutta laulut koreografioineen High School Musicalista ja mä oon Ryan :D En oo vielä ihan löytänyt mun sisäistä poikaa mutta onhan tässä vielä tää viikko! Koko musikaali-enrichment ei oo ollut ihan sitä mitä aattelin kun sen valitsin vuoden alussa, mutta aina on ollut harkoissa hauskaa (jos siis on ollut harkkoja...) ja onpahan tullut laulettua. Meillä on kans actingissa menossa jakso, missä tavallaan harjotellaan pääsykokeita varten ja niinpä ollaan niilläkin tunneilla nyt harjoteltu musikaalibiisejä. Ja monologeja taas vaihteeksi.

Torstaina tein oikeestaan koko päivän megaisoa Powerpointia tanssiin, ei elämäni parhaat hetket mutta kyllä on painunut mieleen että millaista on elämä valoteknikkona tai teatterin marketing directorina. Paitsi illalla käytiin jäätelöillä kavereiden kanssa ja päivästä tuli heti paljon kivempi! Jäätelöillä käytiin myös eilisiltana joten kuvat on vähän eri päiviltä. Pitää saada kaikki samaan kollaasiin kun on niin huonolaatusia ettei oikeen viitsi laittaa isompana, heh. Orava ei hengannut meidän kanssa vaan osui vaan matkan varrelle ja näytti hassulta.


Lauantaina melottiin host-perheen oikeelta talolta läheiselle Ankerwyckelle, jossa piknik-lounastettiin. Siellä oli kunnioitettavaan 2500 vuoden ikään ehtinyt valtava marjakuusi, luostarin rauniot ja paljon kasvustoa ja eläimistöä. Thamesia pitkin mennessä nähtiin myös runsas valikoima eri lintulajien edustajia lapsineen, esimerkiksi nää joutsenet:


Eilen päivällä oltiin Lontoossa kyläilemässä perhetuttujen luona ja taas tuli nähdyksi uusi alue kaupungissa (Peckham). Paluumatkalla ajettiin kaikkien kauniiden asuinalueiden läpi ja löysin taas muutaman talon lisättäväksi mun 'tänne muutan jos on 25 miljoonaa ylimääräistä rahaa'.

Nyt alkaakin viimeinen kokonainen kouluviikko (tai no ei kovin kokonainen kun ei tänään ollut koulua eikä oo torstainakaan) ja ensi viikon puolessavälissä sitten loppuu kouluvuosi, en vaan osaa vieläkään yhtään käsittää. Kuitenkin on vielä kaikenlaista odotettavaa tulossa, esimerksi nyt lauantaina Les Misérables!

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Kesä mutta paljon tekemistä

Koulu on taas täydessä käynnissä ja elämä normalisoitunut, ainakin vielä muutamaksi viikoksi. Eka viikko loman jälkeen oli kyllä sekin vielä aika lomaa, mulla oli koulua vaan yhtenä päivänä ja silloinkin vain koe (vuoden ainoo!!!). Aika loppui kesken ja jäi siinä sitten viimeinen vastaus aika lyhyeen mutta muuten meni ihan hyvin. Englantia ei siis oo enää tarvinnut tällä viikolla opiskella ja kieltämättä on paras lukujärjestys koskaan ikinä kun mulla on vaan tanssia ja ilmaisutaitoa :D Ja maanantai kokonaan vapaana. Sitten tiistaisen kokeen jälkeen keskiviikkona junailin Lontooseen kaupoille Marinan kanssa ja illaksi tanssitunnille, kipeydestäkin huolimatta oli tosi kivaa. Torstaina sitten ei tarvinnut niistää enää ihan yhtä rankasti niin kävin katsomassa Frogmore Housen ja puutarhat. Talo on auki vaan ihan parina päivänä vuodessa ja oli kyllä tosi ihana. Ja koko päivä oikeestaan, sääkin oli just täydellinen.



Tästä ei normaalisti saa mennä autolla eikä varsinkaan parkkeerata tonne kuvan reunaan (ellei oo kuningatar) ja portti Frogmore Houselle on visusti suljettu, mutta nyt tosiaan kolmen päivän ajan sai siellä käydä vierailemassa.








Tässä siis itse talo. Frogmore House kuuluu kuninkaallisille ja suurin osa huoneista ei ollut näytillä, mutta mitkä oli oli kaikki kauniita ja koristeellisia.



Oikeanpuolimmaisessa kuvassa näkyy Prinssi Albertin mausoleumi, joka on sekin joskus yleisölle avoin.


Sitten taas Frogmoren alueen ulkopuolelta: ympäri Windsoria on tässä ihan lähiviikkojen aikana ilmestynyt tällaisia laattoja. Ihan hauskat sinänsä, mutta esimerkiksi tässä kuvassa näkyvä yksilö on keskellä polkua (ei juuri jatku kuvan reunojen ulkopuolelle) jota pitkin pääsee oikeestaan vaan aika nuhjuisen näköseen koirapuistoon. Mutta on siitä sitten vissiin joskus itse kuningatarkin kulkenut :D


Kävelin kotiin kiertoreittiä pitkin ja tällä kertaa muistin ottaa kuvan näistä taloista - eikö näytäkin ihan Likusteritieltä?!


Perjantaina pidettiin piknik college crewn eli Lorenin, Nicolen ja Patrickin kanssa. Sikana ruokaa, huippu keli, huiput kaverit ja ruoka oli kunnioitettavan määrän lisäksi myös huipun makuista, ei mee elämä paremmaksi! Myös oikeesti en hengaile ihan jatkuvasti Long Walkilla, nyt on vaan kuvia siitä parina päivänä putkeen. Ei sillä, ei oo yhtään hullumpi 'etupiha'.





Yritettiin ottaa yhteiskuvia mutta yhdistelmä itselaukaisin ja tyhmät ideat ei aina tuota ihan parasta materiaalia :D Olipahan hauskaa.

Mitähän kaikkee muuta tässä on tapahtunut, lauantaina juostiin Shannonin ja Maddien ja Maddien koulusta ryhmän kanssa Race For Life, hyvin jaksoi pienestä kipeydestä huolimattakin. Tää flunssa on tosiaan edelleen vähän käynnissä mutta voiton puolella onneksi. Maanantaina mulla oli ehkä tuotteliain päivä pitkään aikaan - kävin lenkillä (ja suihkussa), kävelin ympäri Windsoria fiilistelemässä nättiä päivää ja sitä että osasin kulkea kaikkien turistien keskellä, söin puistossa, kävin hankkimassa uuden bussipassin ja kotiin suklaa-frozen yogurtia, tein kaikki läksyt, laitoin itelleni tosi hyvän päivällisen ja sitten vielä venyttelin tosi perusteellisesti, ei tapahdu ihan joka päivä. Tiistaina sitten alkoi koulu taas oikeesti ja tanssissa tehtiin kaikkia kivoja improjuttuja. Keskiviikkona oli kans koulun tanssista ekstraharkat koska torstaina meillä oli vuoden viimeinen esiintyminen, Random Dance Companyn ja West Thames Collegen kanssa tehdyn projektin tiimoilta.


Esitys meni hyvin vaikka mulla olikin pohkeet ja selkä ehkä maailman isoimmassa jumissa :D Meidän tanssikurssilla oli muutama kakkosvuotelainen jotka siis nyt ovat täysin päättäneet koulunsa ja oli huippua että kaikki (paitsi yks kylläkin) tuli vielä tohon vikaan esitykseen, nyt ei sitten enää viimeisinä viikkoina nää kaikkia tunneilla :(

Tää viikonloppu on ollut hyvin aktiviteettitäyteinen, eilen oltiin eräänlaisessa seikkailullisessa luontopuistossa ja tänään sitten Eghamin puolella Magna Cartan allekirjoittamisen 800-vuosipäivään liittyvissä juhlallisuuksissa. Huomenna alkaakin sitten kolmanneksi viimeinen kouluviikko, ihan outoa!