sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

These streets will make you feel brand new


Postasin eilen ja nyt oon jo kirjottamassa lisää?! Tahti on kahdessa päivässä sama kun oli suunnilleen parissa viime kuukaudessa mutta haluan taas päästä ajan tasalle tapahtumien kanssa niin tästäpä alkaa nyt matkakertomuksen toinen puolisko.

Tiistaiaamuna herättiin aikaisin ja lähdettiin Empire State Buildingille. Liput oli hankittu ajoissa, ajankohdankin takia vältettiin onnistuneesti kaikki jonot (kun poistuttiin niin kyllä tuntu hyvältä katsoa metrien ja metrien mittaista hitaasti etenevää odotusta :D) ja ilma oli mitä hienoin. Oikeestaan ihan koko matkan ajan aurinko vaan paistoi paistamistaan ja ei oo vielä täällä Englannissa päästy samoihin lämpötiloihin koko vuonna.



Ja näkymäthän oli aivan mielettömät. Mä rakastan korkeita paikkoja jo noin ylipäänsä ja sitten kun yhtälöön kuuluu vielä tällaiset maisemat niin eihän siellä voinut kuin hymyillä. Kyllä tunsi olevansa aika maailman huipulla ja kaikin puolin oli vaan niin hienoa päästä leffoista ja muusta mediasta tuttuun paikkaan. Se oli oikeestaan koko New Yorkin matkan teema mulle, että ei meinainnut käsittää miten ihan oikeesti oli New Yorkissa New Yorkissa :D







Seuraava ohjelmanumero oli aamupalan hakeminen Whole Foodsista (tosin taas eri kauppa) ja mä ostin seesaminsiemenbagelin (nam) ja siihen minituorejuuston (nam) ja vadelmia (nam). Syömisen jälkeen lähdettiin Battery Parkiin josta matka jatkui lautalla kohti Ellis Islandia.


Reitin varrella näkyi myös yksi kohtalaisen tunnettu patsas...


...ja aika mielettömät näkymät rantaan päin.


Ellis Island on siis se paikka minne suurin osa Euroopan suunnalta tulevista siirtolaisista saapui. Saari toimi maahanmuuttajien vastaanottokeskuksena 1892-1954 ja nykyään toimii museona. Kaikki oli tehty tosi hienosti ja asia todella mielenkiintoista, esimerkiksi kuvassa näkyvästä yläkerrasta oli toinen siipi laitettu autenttiseen kuntoon, eli siinä huone huoneelta esiteltiin millaisen kyselyn, tutkinnan ja testailun läpi siirtolaisten tie vei. Museo oli kärsinyt aika pahasti Hurrikaani Sandyssa ja sen takia paljon esittelykappaleita oli varastossa muualla, koska ilmanlaatu ei ole vieläkään parantunut säilyvyyden kannalta optimaaliselle tasolle, mutta pienistä puutteistakin huolimatta kaikki fakta oli selkeää ja kiinnostavaa :)



Suomi mainittu!



Ulkona aitaan oli kirjotettu saaren kautta maahan saapuneiden nimiä ja oli joukossa muutamia tuttuja -nen -päätteitäkin!


Maihin palaamisen jälkeen käytiin vielä frozen yogurteilla ja ihanassa kirjakaupassa ja sitten lähdettiin lentokentälle suuntana Hilton Head (tai no Savannahin lentokenttä joka on vielä eri osavaltiossakin, mutta lähellä :D). Koko iltalennon ajan oli niin kirkasta että mun matka kului katsoessa ohimenevien kaupunkien valoja.





Hilton Head on saari South Carolinassa Atlantin laidalla ja Raleigh ja Laura omistavat sieltä beach housen (en ihan tiiä että miten suomentaisi osuvasti) jossa me kaikki yövyttiin. Kaikki päivät oli yli +30 ºC ja merivesikin oli varmaan lämpimämpi kuin mikään missä oon aiemmin uinut. Ero suurkaupungista leppoisaan rantakaupunkiin oli suuren suuri, mutta oli kyllä ihanaa ottaa ihan rauhallisesti pari päivää. Keskiviikkona pyöräiltiin aamupalalle paikalliseen kahvilaan(mustikkapannareita <3) jonka jälkeen katseltiin ympäriinsä yhdellä kauppa-alueella. Saarella oli pieniä keskuksia vähän kaikkialla ja niistä tuli meidän kolmen päivän aikana nähtyä ehkä suurimmat/tärkeimmät. Seuraava aktiviteetti oli ruokakaupassa käynti, joka oli kyllä mulle ihan kohokohta - niin paljon ihan kaikkea mitä ei mitään saa Englannista/Suomesta. Yks pitkä seinä pelkästään jäätelöhyllyjä joiden valaistuksessa oli liiketunnistin?! Mulle tuli tosi vaikutusvaltainen olo kun siinä asteli pakastekäytävän päästä päähän ja valot nousee :D


Voisin tännekin ottaa vähän enemmän noita Ben & Jerry's -makuja (ja ratsastuskuva perjantailta kun en keksinyt mitään parempaa pystysuuntaista kuvaa).



Aallot oli isot ja ihanat ja rantakin ihan just ja just jees.

Illallinen syötiin talolla ja sen jälkeen pyöräiltiin toiseen keskukseen Salty Dog Cafe -jäätelöille. Kahvilalla/ravintolalla oli useampikin oheistuotekauppa siinä alueella, ja ylipäänsäkin musta tuntui että Hilton Headin ihan jokaisesta pikkupuodista olisi saanut ostettua kyseisen kaupan fanitavaraa :D Jäätelö oli kyllä hyvää.


Jäisten herkkujen kuvaaminen on selvästi ollut mun koko matkan hallitseva teema.


Torstaina liikuttiin ympäri saarta ja käytiin myös outlet-myymälöissä. Ois ollut Adidas ja Nike ja Abercrombie & Fitch ja Hollister ja mitä vielä mutta mun ostokset tai oikeestaan ostos oli persikkajääteen tuoksuinen ihonhoitosetti :D Kannoin kyllä kameraa mukana koko päivän mutta en tainnut ottaa yhtään kuvaa.


Perjantaina päivä alkoi tunnin ratsastuskierroksella joka oli ihan huippukiva! En oo kunnolla ratsastanut koskaan ja viimeisestäkin kerrasta hevosen selässä on kuusi vuotta, niin tuollainen leppoisa jonossa kulkeminen oli just sopiva ratsastusmalli mulle. Mun hevosen nimi oli Chuck Norris ( :D kaikilla muilla oli paljon tylsemmät nimet) ja meistä tuli ihan kavereita matkan aikana.




Talleilla oli kans tosi söpö kissa (vaikka kuvassa näyttääkin aika syyllistävältä).


Myös erittäin zen vuohi asusti alueella.

Huipun aamun jälkeen päiväohjelmassa oli vaan rannallaoloa ja illalla käytiin ulkona syömässä :) Ja alkavaa kurkkukipua josta myöhemmin tuli ihan kunnon flunssa, juhuu jip jip jee. Lauantaina sitten lennettiin eka New Yorkiin jossa ooteltiin kentällä muutama tunti ja sitten oltiinkin takaisin Heathrowlla sunnuntaiaamuksi. Kaiken kaikkiaan koko reissu oli ihan huikea ja oon maailman eniten onnellinen siitä että pääsin tosiaan mukaan. Puoliksi amerikkalaisen host-perheen mukana mun koko vaihtovuodessa on ollut pieni jenkkitwist ja on kyllä ollut ihan ekstrasiistiä saada kokea siihenkin kulttuuriin liittyviä asioita!

Otsikko myöskin Alicia Keysin biisistä New York!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti