sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Concrete jungle where dreams are made of


Oi ihana, ihana New York! Menin sinne, olin siellä ja ehkä rakastuin vähän. Mä joskus pienenä jostain syystä päätin että mun ykköskaupunkikohde ois San Francisco, tai ainakin että se ois se paikka missä olisi päästävä käymään ja niissä mietteissä oon elänyt tähän päivään asti. Oon kyllä aina myös halunnut Yhdysvalloista nähdä Los Angelesin ja New Yorkin, mutta odotukset niistä ei oo olleet unelmatasolla. No, eiköhän San Francisco oota mua vielä myöhemminkin vaikka se ei nyt ollutkaan mun ensimmäinen paikka Suuressa Amerikassa, sillä New York oli ja kyllä senkin puolesta! Oon varma että vaikka oisinkin unelmoinut sinne pääsystä ihan lapsesta saakka, en varmasti olisi pettynyt silloinkaan, mutta oli kyllä maailman huikeinta tutustua kaupunkiin ilman mitään sen kummempia ennakkoluuloja tai -toiveita, tai jos niitä oli niin kaikki oli varmasti ihan päinvastoin. En ees muista että milloin olisi mikään paikka vaikuttanut yhtä mielettömän hienolta ja omalla tavallaan kotoisalta kuin mikä New York oli. Paljon puhtaampi, rennompi, avoimempi ja vaan kaikin puolin parempi kuin mitä olin vähän aatellut. Että toivottavasti sitten San Francisco ei oo ihan floppi kun sinne joskus pääsen :D

Lähdettiin Heathrowlta iltalennolla ja olin jo ihan fileissä koneessakin. Penkit kolmessa rivissä, telkkarinäytöt, omat peitot, ruokaa ja snackeja... kaikki hienoudet mitä harvemmin Euroopan sisäisillä lennoilla näkee. Mä oon tosi huono nukkumaan missään liikkuvassa, joten mun matka meni katsoessa pari leffaa ja lukiessa kirjaa. New Yorkiin saavuttiin sitten myöhään illalla paikallista aikaa ja mentiin suoraan hotellille nukkumaan.


Lauantaiaamu alkoi ihan kohtalaisen taivaallisella aamupalalla. Kuvassa ei oikein näy mutta toi tummempi pieni klöntti tomusokerin alla oli kanelivoita jossa ei maistunut yhtään voi vaan pelkkä kaneli ja oli niin hyvää! Aamupalan jälkeen tavattiin Shannonin veli Raleigh ja hänen vaimonsa Laura jotka asuu New Yorkissa ja sitten lähdettiin tutkimaan kaupunkia.

Ensimmäinen pysäkki oli Raleighn toimistorakennus, jossa mentiin sitten näköalakerrokseen ja maisema oli kyllä aikamoisen huikee. En oikeestaan koko aikana tottunut siihen että miten korkeita kaikki rakennukset siellä oli, että kun oli 'in the city' niin oli ihan oikeesti in the city. Sieltä sitten jatkettiin pian matkaa ja käytiin katsomassa Grand Central Station. Oon ihan juna- ja juna-asemafani ja oli kyllä yks hienoimmista suurista asemista minkä oon nähnyt! Asemahallin alapuolella oli iso food court ja sitten market, missä myytiin kaikkia ihania herkkuja.




Matka taas jatkui ja meinasin kompastua useemmankin kerran kun vaan tuijotin suu auki kaikkia nähtävyyksiä yläilmoissa. Käytiin katsomassa Rockefeller Center ulkopuolelta, mutta seuraava varsinainen kohde oli MoMa. Vaikka se onkin Museum of Modern Art niin mulle hienoimmat työt siellä oli kuitenkin niitä jo klassikoiksi muodostuneita. Ihan hienoa oli myös kun huomasi jonkun teoksen jo kaukaa ja tunnisti artistin :D Kiitos äiti!



Tää oli kans hauska!



Museon jälkeen mentiin lounastamaan johonkin sushipaikkaan ja siellä oli tarjolla bataattimakeja! Ihan superhyviä. Jälkkäriksi syötiin vielä frozen yogurtit, hyviä froyo-paikkojakin oli ihan kaikkialla ympäri kaupunkia, ois vaan täälläkin. Sitten mentiin käymään Raleighn ja Lauran kotona ja siellä tavattiin myös kuvassa näkyvä Daisy-koira. Pienen ruokalevon jälkeen lähdettiin taas liikkeelle, tällä kertaa metrolla (Subway!) ja junailtiin High Linen toiseen päähän ja lähdettiin kävelemään sitä pitkin. Siinä yksi kohde jota suosittelen todella lämpimästi, varsinkin kun oli vielä ihan täydellinen sää niin oli vaan niin onnellinen olo kun siellä käveli ja katseli. Se high line on siis sellanen vehreä kävelysilta/reitti joka on rakennettu vanhojen kiskojen päälle, se on maanpinnasta ylennetyllä tasolla, matkan varrella on paljon taidetta erilaisissa muodoissa ja kaikki on laitettu todella nätisti ja ainakin minun arkkitehtuurista silmää miellyttävästi :D





Kurkku-limemehujää mikä oli just paras juttu syödä auringonpaisteisella matkalla. Näitä (oli niillä muitakin makuja) myytiin todella symppiksestä kärrystä :)




Tällaisiin näkymiin loppui high line ja reitti muuttui tavalliseksi kaduksi. Tai no New Yorkilaiseksi kaduksi, esim. Windsoriin tai varsinkaan Eghamiin verrattuna en sanois sitäkään tavalliseksi :D Ja oli niitä hot dog -kojujakin!


Sitten hyvästeltiin Raleigh ja Laura, käytiin ostamassa ruokakaupasta evästä ja suunnattiin katsomaan Broadway-musikaalia! (!!!!!) Se oli mulle yks jutuista mitä odotin kaikista eniten koko matkasta, ja oli kyllä aivan tajuttoman hienoa päästä näkemään ihan oikea Broadway-show. Musikaali mikä nähtiin oli On The Town, joka kertoo siis laivaston pojista vuorokauden lomalla New Yorkista. Hauskasti sattui että meidän sielläoloaikana oli juuri Fleet Week ja niin kaduilla käveli vastaan ihan oikeatakin laivaston miehistöä. Ekaksi luulin että kaikki oli vaan pukeutuneet, koska en yhtään tiennyt että vielä nykypäivänäkin uniformut voi olla tällaisia. On The Town pohjautuu Jerome Robbinsin (josta tein esitelmän aiemmin tänä vuonna) balettiin Fancy Free, ja oli siinäkin mielessä ekstrasiistiä kun olin just oikeesti opiskellut kaikkea key elements ja signature style -juttuja. Juoni ei ehkä ollut kummoinen, mutta se tanssi ja fiilis ja orkesteri ja kaikki <3




Esitys alkoi sillä että soitettiin kansallislaulu ja koko yleisö sitten käsi sydämellä lauloi mukana. Kyllä tuli fiilis että nyt ollaan sitten oikeesti Amerikassa :D

Päivä kaksi alkoi sillä että tavattiin taas Raleigh ja Laura ja käytiin kaikki yhdessä juoksemassa Central Parkissa (oli suuri, oli hieno, oli vihreä), mistä matka jatkui siellä olevalle aamiaispaikalle. Söin ehkä parhaan bagelin ikinä! Mun reissun ruokatavoitteet oli a. hyvä bagel, b. hyvä donitsi ja c. hyvä amerikkalainen pirtelö, loputulema 3/3. Seuraavana kohteena oli SoHo ja siellä muutamat kaupat.


Itse ostin viidet polvisukat.

Lounaaksi ostettiin ruokaa Whole Foodsista ja en oo kyllä vielä eläessäni käynyt ihanammassa ruokakaupassa. Kasvissyöjätaivas. Lounasbuffet missä on ihan kaikkea mitä voi haluta. Ähky syömisen jälkeen mutta oli kyllä sen arvoista,


Chai-jääteetä?! <3

Ruokaonnesta tunnelma vaihtui vakavampaan kun seuraava kohde oli 9/11 Memorial ja museo. Todella hienosti toteutettu kaikkiaan ja erittäin vaikuttava, avartava ja pelottava kokemus, jota kyllä myös suosittelen. En itse muista kyseistä päivää, eikä se koskaan ole tuntunut niin todelliselta kun on ollut kaukana Suomessa, eikä ole tuntenut ihmisiä eikä paikkoja johon tapahtunut olisi vaikuttanut, mutta tuolla kaiken käsitti kyllä ihan uudella tavalla, tai että ylipäätään vähän käsitti. Ei ymmärtänyt, koska en ainakaan minä edes pysty ymmärtämään että miksi piti käydä niin, mutta ainakin nyt tiedän että mitä oikeasti kävi.




Illaksi mentiin Raleighn ja Lauran kotikulmille syömään italialaiseen ravintolaan ja ruoka oli taas kerran tosi hyvää.




Paluumatkalla hotellille mentiin Times Squaren kautta ja ei oo kyllä ikinä näyttäneet mainokset yhtä hienoilta :D

Maanataiaamu valkeni sekin aurinkoisena ja lähdettiin hakemaan aamupalaa toisesta Whole Foodsista, joka oli vähän pienempi mutta edelleen parempi kuin mikään minkään muun ketjun ruokakauppa.


Unelmien donitsi.




Päivän varsinainen agenda oli käydä katsomassa New York Yankeesejen baseball-peli. Siellä stadionilla kyllä tunsi taas olevansa amerikkalaisuuden ytimessä, oli kansallislaulut ja väliajalla valtavalla valotaululla 'will you go to prom with me' -viesti :D Ja oli kyllä ihan törkeen siistiä päästä katsomaan tota peliä ja urheilutunnelmaa! Ostin ihan aidon baseball-lippiksen kun unohdin oman hotellille ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ilman suojaa useemman tunnin ajan.

Pelin jälkeen mentiin FAO Schwarzin lelukauppaan missä oli maailman ihanin jääkarhupehmo (en ostanut) ja sisustuskauppaan missä oli alennuksessa oleva pieni donitsipelti (päivän hengessä ostin). Tein tällä viikolla jo ekat mustikka-banaanidonitsit ja tuli hyviä! Illaksi mentiin sitten syömään Raleigh ja Lauran luo :)


Matka vielä jatkuu mutta kun lähdin näköjään tämmöselle todelliselle matkapäiväkirjalinjalle niin tää postaus ei loppuis ikinä :D Mulla on kuvat muokattuna jo kahteen seuraavaan merkintään, yritän päästä kirjottamaan mahdollisimman pian. Lomasta voin jo nyt sanoa että oon ihan uskomattoman kiitollinen että pääsin käymään tuolla, oli aivan huikea matka jonka aikana sain nähdä paljon paljon paljon! 

Otsikko Alicia Keysin biisistä New York!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti